Nastolan Nasevan Historia

70 vuotta sitten seuramme alkutaipaleilla elettiin vaikeita aikoja, halu ja tahto seuratyöhön oli kuitenkin valtaisa, suurimmat ja mittavimmat talkoohankkeet ajoittuvat aivan ensimmäisiin vuosiimme, muun muassa laaja rakentamisvaihe harrastusedellytysten aikaansaamiseksi.

Kylät elivät voimakkaina ja olivat seuratoiminnan elinehto. Mukaan osallistuttiin koko perheen voimalla ja koska kaikilla ei luontaista ollut liikunta, sai kulttuuritoiminta  myös vahvan jalansijan seuratoiminnassa.

Noina aikoina yksilö tukeutui perheeseen, perhe kylään, kylä pitäjään ja siinä sivussa tapahtui pitäjäseuran, Nastolan Nasevan kasvu.

Mahdollisuus hyödynnettiin, lukuisat eri lajien urheilijat ja harrastajat ovat tuoneet mainetta ja kunniaa seuralle. Samalla seura on tarjonnut mielekkään kasvupohjan aikuisuuteen.

Toimintavuonna 1994 seuratoimintamme ylsi mittaviin saavutuksiin, tavoitimme yli 500 talkoolaista talven SM-hiihtoihin, kaikki resurssimme olivat käytössä ja riskikin oli mittava. Samanaikaisesti nuorisotyömme saavutti tähänastisen kirkkaimman kruununsa, parhaan HOPEASOMPA seuran tittelin maassamme.

Noiden aikojen väliin mahtuu paljon runsaan toiminnan vuosia, mutta myös pitkiäkin aallon pohjia. Kysymys on edelleenkin halusta ja tahdosta tehdä ja onnistua. Mitkään esteet eivät ole ylitsepääsemättömiä.

Seuraavaksi vaiheittain katsaus 70 vuotiseen taipaleeseen


SEURAN SYNTY

Nastolan Naseva syntyi 26.12.1944. Vanhemmat, Pyhäntaan urheilijat ja Uudenkylän Naseva. Perustamiskirjan allekirjoittivat, Kauko Ukkola, Pauli Vänttinen, Jalo Kallioinen, Armas Welling, Juho Saarinen, Lasse kunnas, Jaakko Ahola ja Veikko Ylhäinen. Aivan ensimmäiset alkujuuret juontavat aina vuoteen 1915 jolloin Nastolan Junkkarit perustettiin, tämän seuran viimeinen toiminnan jatkaja oli Pyhäntaan osasto joka 1934 itsenäistyi omalle nimelleen Pyhäntaan urheilijat. Sitten Nasevan synnyttyä jatkoivat he Nastolan Nasevan Pyhäntaan osastona. Perinteitä onkin siis jo 100 vuotta. Nasevan perustamisen ajatukset syntyivät Nastolalaisilla miehillä rintamalla, harjoitellessaan ja kisaillessaan siellä päättivät he, että kun kotiin päästään perustetaan oma seura.

Alkutaipaleen kovista ajoista kertoo se, että yksi perustajajäsenistä Pauli Vänttinen lähetti sodasta päivärahojaan palkintojen hankintaa varten.

1940 luvulla määritteli Veli Saarinen nimeämme seuraavasti, seurallasi on nimi NASEVA, nimeen sisältyy käsitykset iskevä, terhakas, yritteliäs ja toimintatarmoinen. Siihen sisältyy myöskin velvoitus, velvoitus jatkuvasti uurastaa ja pyrkiä eteenpäin.


RAKENTAMINEN

Seuratoiminta käynnistyi valtaisalla rakentamisinnolla, 1945 saatiin talkoovoimin Pyhäntaalle hyppyrimäki, samana vuonna aloitettiin rakentamaan Hiekkanummen mäkeä. Koska elettiin sodanjälkeistä pula-aikaa ei kansanhuollosta saatu naulanostolupia vaan jokainen tarvittava naula oli kerättävä tai jos jostain lahjoituksena saatiin. Uutterimpana talkoolaisena kirjattiin Olavi Haukioja. Talkoot jatkuivat 1946 Pyhäntaalla saatiin kokoontumis-ja juhlapaikaksi oma kesämaja. 1947 Ruuhijärven pojat rakensivat seudun suurimman hyppyrimäen, mäkiennätyskin oli 39 metriä. Koiskalassa kartano oli myötämielinen lahjoittaen alueen ja puut ja niin sinnekkin syntyi harjoittelumäki. 1961 jo sitten uuden mäen vuoro Pyhäntaalle, Onni Takala antoi maan käyttöön ja ¼ osa kustannuksista saatiin veikkausvoittovaroista. Ahtialassa oli rakennettu tanssilava ja tarpeelliset ulkorakennukset, myöhemmin paikka on myyty Lahden kaupungille.

Räväkkää työsaavutusta kuvaa 1945 kirjattu työsaavutus kun Pyhäntaan harjulle tehtiin heitto- ja hyppypaikkoja, työtä oli moneksi illaksi, eräänä tiistai-iltana ajettiin maata 250 hevoskuormaa.


SAAVUTUKSISTA

Ensimmäiset vuodet olivat erittäin menestyksekkäitä, seura kohosi talvilajeissa parhaitten Suomalaisten seurojen tasolle. Seuramme sai silloisen suurseuraluokan ja edellä oli vain Lahden Hiihtoseura ja Lappeenrannan Hiihtäjät.

-45 ja –46  pojat voittivat SM- yhdistetyn maljan, Ahti Huovila voitti –46 Yhdistetyn Suomen mestaruuden.

-53 Raija Virta ( nyk. Oijala ) voitti tyttöjen Suomen mestaruuden ja –66 Antero Siven hankki nuorissa SM-hopeaa.

Yleisurheilussa,  Päivi Roppo pronssia 3000m juoksussa, useita maaottelu edustuksia

Taru-Tuulikki Stenvall kävelystä 12 SM- mitalia ja pohjoismaiden mestaruus –92 ja 93, hienoa menestystä myös hiihto puolella.

Virpi Pyrhönen -89 ja 90 kulta, hopea ja pronssi sekä useita maaottelu edustuksia.

Mikko Markkanen, aitajuoksussa kultaa, hopeaa ja pronssia-88-91.

Petri Rautavirta, -94 kultaa ja hopeaa korkeudessa.

1987-1991 oli hiihdossa Kati Kettumäen aikaa SM- mitaleja ja viestissä Pohjoismainen mestaruus.

Hopeasompa menestystä olisi valtaisa luettelo, kirkkaimpana kuitenkin tuo 1994

saavutettu seuraluokittelun ylivoimainen voitto Suomessa ja noina vuosina Nastolan Naseva oli valioluokassa useita vuosia, siis 12 parhaan hiihtoseuran joukossa.


SEURATOIMINTA

Olemme olleet mukana SVUL:n suurkisoissa aina vuodesta 1947 alkaen jolloin osallistujia oli 120.

Kilpailuohjelmassa on ollut lukuisia seuraotteluja, mm Heinolan Isku, Tikkurilan Hiihtoseura, Iitin Pyrintö ja lukuisia useamman seuran yhteiskamppailuja.

Suunnistus oli seuran toiminnassa alusta alkaen , pitäen sisällään laajat harrastajajoukot. -70 luvulla pitäjässä oli useita yleisseuroja, Naseva ja Terä järkevöittivät toimintaansa ja sopivat yhteistyöstä siten, että hiihtäjät edustavat Nasevaa ja suunnistajat Terää.

Yleisurheilu alkoi vilkastua 1950-luvulla, jolloin piiritasolla saavutettiin merkittäviä tuloksia. Lajin vahvoina lipunkantajina voidaan mainita Päivi Roppo, Taru Tuulikki Stenvall, Virpi Pyrhönen jne.

Jalkapallo on tullut ohjelmaan -63. Lahden piirin sarjoissa on pelattu 33 toimintakautta. Toiminta on kulkenut Ruuhijärven savi-hiekkakentältä Pajulahteen, sieltä Niinitielle ja edelleen Urheilukeskukseen. Vuosina 2000-2003 pelattiin neljä perättäistä kautta kolmannessa divisioonassa, joka on tosi kova juttu pitäjäseuran tiimoilla.

Uintia harrastettiin kilpailumielessä 40-50- luvuilla, mukaan mahtuu piirin mestaruuksia ja uimakouluja niin lapsille kuin aikuisillekin.

Lentopallon ensimmäiset kirjaukset alkavat 1958, josta alkaen useana vuonna voitettiin pitäjäsarja. Piirin mestaruuspeleissä paras sijoitus on hopea.

Pesäpallo oli voimakkaasti mukana 50-luvulla, jolloin joukkueita oli jokaisessa sarjassa. 90-luvun lopulla koettiin uusi herääminen.

Pääsiäisen Lapin matkat ovat tuoneet seuralaisille virkistystä jo yli 20-vuoden ajan.

Pisimmän kilpailukauden omaa seuramme kunniapuheenjohtaja Antti Joentausta.

1945 hän saavuttu piirin 18 vuotiaiden yhdistetyn hopeaa ja kerää pyttyjä vieläkin.


PUHEENJOHTAJAT

1945 Kauko Ukkola
1946 Jalo Kallioinen
1947 Niilo Itkonen
1948 Kauko Ukkola
1949-1950 Tapio Heikkerö
1951 Veikko Tanninen
1952- 1956 Atso Kangassalo
1957-1973 Mauri Saarinen
1974-1975 Antti Joentausta
1976 Paavo Koivusaari
1977-1978 Teuvo Päivä
1979-1982 Pentti Rintanen
1983- 1984 Kyösti Huovila
1985- 1987 Erkki Markkanen
1988 Paavo Koivusaari
1989- 1994 Antti Joentausta
1995-2000 Veli-Pekka Pyrhönen
2001- 2010 Markku Lehtonen
2011- Marja-Liisa Immonen

Seura-aktiiveina on Nasevassa palkittu seuraavat henkilöt:

v.-94 Erkki Mielo
v.-95 Veli- Pekka Pyrhönen
v.-96 Marita Kauppinen
v.-97 Olli Wright
v.-98 Hannu Salenius
v.-99 Kaarina Kaikkonen
v.-00 Arja Pohjola
v.-01 Inga Luhtalampi
v.-02 Kari Joentausta
v.-03 Pirjo Uurainen
v.-04 Aarne Heikkonen
v.-05 Outi Sirvo
v.-06 Tapani Komonen
v.-07 Marja-Liisa Immonen
v.-08 Arto Immonen
v.-09 Jari Koskinen
v.-10 Kalevi Kyyrönen
v.-11 Henri Mast
v.-12 Pentti Suhonen
v.-13 Raimo Honkanen
v.-14 Petri Parjanen
v.-15 RauhaKyyrönen
v.-16 Juha Loisa


KILPAILUTOIMINTA

Kilpailujen järjestäminen on alusta alkaen kuulunut vahvasti Nasevan ohjelmaan. Hiihto- ja talvilajit olivat kaikkein voimakkaimpia perustamisesta alkaen, samoin suunnistus , yleisurheilusta aluksi hypyt ja heitot sekä uinti ja erilaiset joukkuepelit. Myöhemmin kilpailutoiminnassa erottuivat kaksi lajia, hiihto ja yleisurheilu, joiden toiminnassa muodostuivat joka vuotiseksi huipennukseksi Nasevan Kansalliset kisat, jotka ovat tunnettuja ympäri maata ja joissa Suomen valiot ovat toisistaan mittaa ottaneet.

80-luvun lopulla kuvaan tuli nuorten SM-hiihdot, joissa tarvittiin jo noin 300 toimitsijaa, jonka jälkeen järjestelytoimikunta otti rohkean linjan ja anoi yleisen sarja SM-hiihtoja Nastolaan. Päätettiin siis katsoa tämäkin sarka loppuun asti. Kisat onnistuivat hienosti, vaikka hyvin muistamme melkoiset vaikeudet ennen kuin päästiin onnelliseen loppuun. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun kunnioitettu puheenjohtaja Antti Joentausta loihe lausumaan kisalehtemme tervehdyksessä: ” kun vielä saadaan hiukka pakkasta ” ja kyllä sitä sitten saatiinkin ! Kisaorganisaatio kasvoi yli 500-jäseniseksi. TV-2 teki kisalähetyksistä erittäin korkeatasoiset ja kauniit filmatisoinnit. Paljosta mainostamisesta huolimatta kaikkein tärkein tuki ja apu saatiin omalta kunnaltamme Nastolalta.

Yleisurheilu ei halunnut jäädä Pekkaa pahemmaksi, vaan järjesti jo 1995 nuorten SM-kilpailut uusilla sarjoilla 20, 21 ja 22- vuotiaat.

Voimistelujaostossa 1995 kirjattiin 35 liikuntaryhmää ympäri pitäjää. Voimistelujaosto on aina huolehtinut esimerkillisesti vetäjien koulutuksesta.

1996 aloitettiin Nastolan Markkinat, jotka ovat kasvaneet oivallisiksi syystapahtumiksi kaikille kuntalaisille.
1999 oli vuorossa mittava yhteistyö, nastolalaisten opettajien kanssa järjestimme Koululiikuntaliiton SM-hiihdot.
2003 oli vuorossa moniotteluiden SM-kisat yleisurheilussa yhteistyössä Heinolan Iskun kanssa.


KULTTUURITOIMINTA

Seuran alkutaipaleella mukaan kuului vilkas harrastustoiminta, toimintamuotoina olivat näytelmä ja tanhuharrastukset. 1947 harjoitettiin esitettäväksi peräti 8 näytelmää, vierailtiin naapurikunnissa. Tanhuryhmät toimivat lähes 30 vuotta yhtäjaksoisesti. Yhteistyö oli voimakasta Ahtialan-Koiskalan Nuorisoseuran kanssa. Tällä taattiin ohjelmat kaikkiin omiin juhliin. Tanssien yhteydessähän ohjelmista oli huutava pula, muistammehan vielä: ”lopuksi tanssia 1,5 tuntia” ja näin oli ohjelmallisen tanssi-illan tuotto seuralle verotonta tuloa. Paljon järjestettiin myös laulu- ja lausuntakilpailuja. Ruuhijärvellä oli oma kylän poikien orkesterikin 4-apila. Tunnettiin myös keskustelukerhot, aiheet liikkuivat tanssi-kysymyksissä, nuorison käytöksessä, onko urheilu hulluutta, onko ylpeys viisautta, voiko mies tehdä naisen töitä, jne.

NASEVA TÄNÄÄN on 70 vuotias yleisseura. Historia on rikas, se ja laaja jäsenistö velvoittavat katsomaan tulevaisuuteen, velvoittavat nykyisiä vetäjiä kantamaan vastuuta, jatkamaan sitä valtaisaa kasvatustyötä lasten ja nuorten parissa.

Jatkuvuutta turvaa myös vireä veteraanijaostomme. Valtaisat työsarat ovat mahdollistaneet sen, että he vuodesta vuoteen ovat olleet lämmittämässä pikku kirjekuorillaan lajien harrastajia ja menestyjiä. Kaikki niiden kirjekuorien sisältö on täytetty veteraanien talkootyöllä.

Nastolan Naseva ry. 3.11.2004

Erkki Mielo
varapuheenjohtaja